Periaaseq paasissutissiornerlu

Imigassat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornermi kisitsisit atorneqartut akileraaruseriffimmit Toldfunktion Aalborgimiittumit pissarsiarineqartarput. Nalunaarusiat Akileraartanermut Aqutsisorfimmut Nuummiittumut ingerlateqqinneqartarput. Tassanilu naatsorsoqqinneqareerlutik suliareqqinneqareerlutillu Naatsorsueqqissaartafimmut ingerlateqqinneqartarput, inaarutaasut suliareqqitassatut isumagalugu tamanut saqqummiunnissaanut Naatsorsueqqissaartarfimmit isumagineqartarpoq.

 

Naatsorsuinermi ukiumoortumik imigassamik pilersuinermi inummut ataatsimut 15-ileereersimasumut katitat agguaqatigiissinnerannut atorneqarpoq. Innuttaasut amerlassusaat Naatsorsueqqissaartarfiup nammineq suliarisarpaa.

 

Imigassat immikkoortillugit akitsuutaanik paasissutissani[1], imigassap aalakoornartutaata katinneqarnera takuneqarsinnaavoq. Imigassaq eqqussaq akileraarutaasussaq aamma Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnit tunisassiaq naatsorsuinerni atorneqarput, mittarfinni akileraarutitaqanngitsumik nioqqutit aamma umiarsuarnut nunanut allanukartussanut pilersuinerit ilaanngillat. Nunani avannarlerni periaaseq atorneqarpoq. Saqqummersitani siullerni kisitsisit naqqiissuteqarfigineqarsinnaapput.

 

Kisitsisit atorlugit paasissutissiornermi nunat assigiinngitsut akornanni najoqqutassat atorneqarput, imigassat baaja, viinni imigassarlu sakkortuumut agguarneqarlutik. Taakku nassuiaaserneqarput imigassaq aalakoornartutalik procentimut sakkortussusaat tunngavigalugu:

 

Baaja: 9,09 ataallugu procentimut sakkortussusaa

Viinni: 9,10 – 15,09 procentimut sakkortussusaa

Viinni akusaq: 15,10 – 35,09 procentimut sakkortussusaa

Imigassaq kimittooq: 35,10 sinnerlugu procentimut sakkortussusaa

 

Imigassap aalakoornartua naatsorsugaavoq literimut imigassamut akuitsumut, imigassat aalajangersimasut qanoq annertutigisumik aalakoornartumik imaqarnersut immikkoortiterneqarsimanerat najoqqutaralugu. Imigassap aalakoornartua agguaqatigiissitsinikkut naatsorsugaavoq, takuuk takussutissiaq 1. Immikkut maluginiaqquneqarpoq alcopopsit imaluunniit alkoholsodavandit baajanut ilanngunneqarsimanerat, taakku inuusuttut akornanni piffissami kingullermi alutorineqarluarput.

 

Takussutissiaq 1. Oqimaalutat

Suussuseq	Sakkortussuseq	Kimittussuseq	Oqimaalutaq	Akitsuuserfik	Akitsuut liiterimut, kr.
Baaja	Kimikitsoq	1,21-3,09	2,150	11	3,50
		3,10-4,09	3,595	12	8,00
	Nalinginnaasoq	4,10-5,09	4,595	13	21,00
	Kimittuneq	5,10-7,09	6,095	14	30,00
		7,10-9,09	8,095	15	43,00
Viinni	Viinni	9,10-11,09	10,095	16	56,00
		11,10-13,09	12,095	17	66,00
		13,10-15,09	14,095	18	92,00
	Viinni akusaq	15,10-18,09	16,595	19	114,00
		18,10-22,09	20,095	20	147,00
		22,10-26,09	24,095	21*	187,00
		26,10-30,09	28,095	22*	230,00
		30,10-35,09	32,595	23*	280,00
Kimittooq	Kimittooq	35,10-45,09	40,095	24	361,00
		45,10-60,09	52,595	25	495,00
		60,10 -100,00	80,050	26	591,00

* Imigassap pingasunut immikkoortitersimasut Akileraartarnermut Pisortaqarfimmit imigassamut kimittuumut ilanngunneqartarput. Saqqummersitami uani viinninut akusanut ilanngunneqarput.